Start Davvisamegiella - Nordsamiska

Dán dahká VGR

Oarje Götalandsguovlu vástida dearvvašvuođa ja buohccedivššus šaddamis ja ovdáneamis ja och fárolaštrafihkas Oarje Götalanddas.

Oarje Götalandsguovlu bargá vai don gii orut Oarje Götalanddas oaččut buori dearvvasvuođa- ja buohccedivššu. Dan mii oažžut earet eará buohcceviesuid, dearvvasvuođaguovddážiid ja. Álbmotbátnedivššu bakte. 

Mii vástidit ahte lea fárolaštrafihka olles Oarje Götalanddas ja oamastit oarjetrafihka mii fuolaha ahte sáhtát reiset sihke togain, bussiin,gáhtavovnnain ja fatnasiin.

Don galggat beassat váldit oasi musihkas, teáhteris, dánssas, filmmas,dáidagis,historjjás ja eará kultuvrras beroškeahttá orrunsajis. Danin Oarje Götalandsguovlu doarju kultureallima Oarje Götalanddas. Mii doaimmahit maid eará iežas kulturdoaimmaid dego Göteborgs Botanalas šaddogárdi, Guovloteahter Väst och Vitlycke muséum.

Oarje Götalanddaguovlu galgá maid ovddidit guovllu Oarje Götaland váikkuhemiin ahte lea oahpahus, bargu ja buorre friddja-áigi.

Min birasbarggu bakte mii váldit vásttu luovvamiin buoret birrasa ja buoret dearvvasvuođa midjiide ja boahttevaš buolvvaide.

Bargat min luhtte

Oarje Götalanddaguovlu lea Ruoŧa stuorimus bargoaddi 53 000 bargiin. Háliidatgo don maid bargat min luhtte?

Loga eanet ja oza barggu dáppe: liŋka bargosiidui.

Álggahit ja doallat fitnodaga

Mii addit maid doarjaga fitnodatdoibmii ja dutkamii ja veahkehit dainna lágiin luovvamis eanet bargguid Oarje Götalandii. Dá lea eanet diehtojuohkin makkár doarjaga sáhtát oažžut fitnodaga álggaheapmái ja doallamii.

Liŋka báikkálaš ovdáneapmái

Diehtojuohkin našuvnnalaš unnitlogugillii

Unnitlogugiella lea giella mii lea hubmon guhká Ruoŧas ja danin das lea erenoamáš sadji: suomagiella, sámegiella,meänkieli, romana chib ja jiddisch. Ruoŧa seavagielas leat vástideaddji gielalaš dárbbut ja rievttit.

 Jus gullot soames našuvnnalaš minoritehtaide dus lea riekti geavtit iežat giela eiseválddiiguin gulahallamis. Dá don beasat diehtit makkár gielalaš rievttit dus leat ja makkár gáibádusaid sáhtát bidjat Oarje Götaguvlui ja eará eiseváldiide.

Ođđajagimánu vuosttaš beaivve 2010 bođii láhka. našuvnnalaš minoritehtain ja sin unnitlogugielas. Láhka dadjá ahte našuvnnalaš unnitlogugielat galget suddjejuvvot ja ovddiduvvot ja ahte galget guldalit našuvnnalaš minoritehtaid ja váldit vuhtii sin dárbbuid. Buot eiseváldiin lea maid geatnegasvuohta juohkit dieđu Ruoŧa minoritehtaide sin gielalaš rivttiin

Eiseváldiin lea lágalaš geatnegasvuohta addit vuđolaš diehtojuohkima buot unnitlogugielaide.

Suomagiela hálddašanguovlu

Eiseváldi galgá addit dehálaš diehtojuohkima ja bálvalusa suomagillii, meängillii ja sámegillii hálddašanguovllu našuvnnalaš minoritehtaide. Don gii orut soames gielddas hálddašanguovllus lea riekti gulahallat eiseválddiiguin iežat gillii. Don galggat oažžut vástádusa njálmmálaččat ja čálalaččat seamma gillii. Oarje Götaland lea suomagiela hálddašanguovlu.

Dás don sáhtát lohkat eanet makkár rievttit dus leat oažžut diehtojuohkima minoritehtagillii 

Oarje Götalanddaguovllus lea ráđđádallan našuvnnalaš minoritehtaiguin geat deaivvadit dásselit.

Oktavuođa olmmoš Jesper Svensson, olmmošlaš rivttiid ossodat.

Oarje Götalanddaguovllus lea politihkalaččat mearriduvvon doaibmaplána olmmošlaš rivttiin mii earet eará váldá oidnosii jearaldagaid mat gusket našuvnnalaš minoritehtaid.

Dá lea eanet diehtojuohkin plánas” juohke olbmui”